Starian uusi puheenjohtaja Markus Huttunen: Kirjanpitäjä ei voi tehdä kuusivarpaisia lapsia

Markus Huttunen on istunut tietojärjestelmä- ja talouspalveluyhtiö Starian hallituksessa vuodesta 2020 ja nyt hänet on valittu hallituksen puheenjohtajaksi. Nimitys astui voimaan lokakuussa 2026. Vaihdos johtuu edellisen puheenjohtajan suunnitelmallisesta väistymisestä, mutta se osuu hetkeen, jolloin tekoäly ravistelee taloushallintoalaa nopeammin kuin mikään aiempi teknologia. Huttusen mukaan tehokkuusloikka voi pahimmillaan puolittaa koko alan markkinan, mutta Stariassa muutosta ei katsota uhkana.

Kun Markus Huttusta pyydettiin Starian hallitukseen kuusi vuotta sitten, ensimmäinen ajatus oli, ettei hän ole oikea henkilö tehtävään.

– Olin käyttänyt tilitoimistoja, mutta se on vähän sama kuin pyytäisi jonkun vaateyhtiön hallitukseen sillä perusteella, että hän pukeutuu vaatteisiin. En siis ole talouden ammattilainen, Huttunen sanoo.

Hän muutti mieltään kahdesta syystä. Ensinnäkin teknologia tulisi muuttamaan alaa valtavasti. Toiseksi Staria on keskittynyt palvelemaan erityisesti kasvuyhtiöitä. Teknologiataustansa ja kasvuyritysten tuntemuksensa myötä Huttunen koki, että hänellä olisi sittenkin Starian hallituksessa annettavaa.

Nyt Huttunen on siirtynyt johtamaan hallitusta. Päätyökseen Huttunen toimii ohjelmistoalan asiantuntijayhtiö Witted Megacorpin toimitusjohtajana. Starian puheenjohtajana hän seuraa Mika Sutista, joka on johtanut hallitusta vuodesta 2021, ja päättänyt nyt järjestelmällisesti keventää hallitusvastuitaan.

– Asiat olivat tuttuja, ja olimme edellisen puheenjohtajan kanssa vieneet niitä hyvin eteenpäin. Oli helppo sanoa kyllä.

Puheenjohtajuus alkaa hetkellä, jolloin tekoäly muuttaa taloushallintoalaa nopeasti. Huttunen kuvaa muutoksen mahdollisia vaikutuksia suoraan:

– Kirjanpito on vähän kuin valtion asettama vero. Se on pakko tehdä, ja jos sen pystyy tekemään kaksi kertaa tehokkaammin, markkina puolittuu. Mutta tämä ei ole se tapa, jolla Stariassa asioita katsotaan, ja siksi tässä on niin mielenkiintoista olla mukana.

Starialla on hänen mukaansa tähän hyvät lähtökohdat: yhtiö on valmistautunut muutokseen pidempään kuin moni muu.

 Automaatiota jo ennen tekoälybuumia

Staria perustettiin aikana, jolloin kirjanpito tarkoitti useimmissa yrityksissä vielä mappeja. Jo silloin Starian lähtökohta oli, että kone hoitaa toiston ja ihminen sen, missä tarvitaan harkintaa. Huttusen mukaan sama ajattelu on nyt koko alan arkea: taloushallinnossa ei ole vuosikymmeneen voinut tehdä strategisia päätöksiä ilman teknologiapäätöksiä.

Kun hän tutustui yhtiöön vuosina 2019–2020, Stariassa oli jo käytössä Staria AI -niminen tuote, joka automatisoi tiliöintiä koneoppimisen avulla.

– Tätä on tehty mittakaavassa jo kauan ennen kuin tekoälystä tuli koko kansan hitti.

Samaa linjaa hän näkee myös Starian kasvussa. Tilitoimistot eivät perinteisesti ole tunnettuja vahvasta orgaanisesta kasvusta.

– Starian asenne on aina ollut aivan toinen, sekä siihen miten yhtiö kasvaa että siihen, minkälaisia asiakkaita palvellaan. Kasvu on asennekysymys.

Käytännössä asenne on näkynyt esimerkiksi siinä, että Staria oli edelläkävijä NetSuite-toiminnanohjausjärjestelmän tuomisessa Suomeen. Sen päälle rakennettiin palvelukonsepti, joka vastaa monessa maassa toimivien yritysten tarpeisiin. Tänä päivänä tuo konsepti kattaa yli 50 maata. Myöhemmin yhtiö osti Naviloqin, jonka teknologia tukee datan monipuolista käsittelyä.

Huttunen nostaa esiin myös seikan, joka erottaa Starian perinteisestä tilitoimistosta.

– Aika harvassa taloushallintopalveluyhtiössä on teknologiajohtaja, jolla on oikeasti iso organisaatio kehittämässä omia järjestelmiä. Se on iso valtti.

Jos kirjanpito tehdään kaksi kertaa tehokkaammin, puolittuuko markkina?

Huttunen on työurallaan nähnyt useamman teknologisen murroksen internetistä alkaen. Uuden sukupolven kielimallit ovat käynnistäneet tietotyön murroksen, jonka vauhtiin hän ei muista vertailukohtaa lähihistoriasta.

Taloushallinnossa kehitys ei sinänsä ole uutta. Kirjanpitoa on digitalisoitu ja automatisoitu jo vuosikymmeniä.

– Nyt tekoäly tuo siihen täysin uudenlaista vauhtia. Rakettibensaa.

Huttusen mielestä tehokkuusloikka ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti kutistuvaa markkinaa.

Stariassa murros pakottaa kysymään, miten palveluita tehdään, millä liiketoimintamalleilla niitä tarjotaan ja mitä kirjanpidon, ERP-järjestelmien ja liiketoiminnan suunnittelupalveluiden (budjetointi, ennustaminen ja johdon raportointi) rinnalle voisi tuoda.

Puheenjohtajana Huttunen nostaa hallituksen agendalle kolme asiaa, joita ei vielä muutama vuosi sitten pohdittu samalla tavalla. Ensimmäinen on prosessit, joiden automatisointi oli ennen aivan liian kallista. Niiden toteuttaminen vaatii taloushallinnon osaamisen rinnalle uudenlaista teknologiaosaamista.

Toinen on toiminnanohjausjärjestelmät. Kun järjestelmiä räätälöidään tekoälyn avulla puoliautomaattisesti, perusasiat saadaan käyntiin nopeammin ja halvemmin. Samalla budjetilla, jolla ennen tehtiin pelkkä vakiokäyttöönotto, järjestelmä voidaan nyt myös räätälöidä paljon tarkemmin asiakkaan liiketoimintaan sopivaksi.

– Hyöty, jonka niistä saa, on aivan eri tasolla. Samalla järjestelmäkenttään on tullut paljon uudennäköisiä toimijoita, joita täytyy katsoa tosi aktiivisesti.

Kolmas on puhdas teknologiastrategia: mikä on paras järjestelmäkokonaisuus asiakkaille ja mikä Starialle itselleen, ja mitä osaamista sen rakentaminen vaatii.

Yksi havainto yllätti Huttusen itsensäkin. Tekoälyn aikana arvoon nousee jotain hyvin perinteikästä: yhtenäiset toimintamallit, niiden dokumentointi ja tavallinen prosessijohtaminen.

– Kuulostaa hassulta. Eikö tekoälyn voi virittää tekemään asiat miten tahansa? Mutta jos asioita ei lähtökohtaisesti tehdä samalla tavalla, automaation hyötyjä ei saada tai niihin menee liian kauan.

Vaativimmat asiakkaat kysyvät ensin

Huttusen mukaan tekoälymurros osuu Stariaan aikaisemmin kuin moneen muuhun alan toimijaan, ja syy löytyy asiakaskunnasta. Starian asiakkaat ovat pitkälti kansainvälisesti kasvavia teknologiayhtiöitä, joista valtaosa on alun perin perustettu ja rakennettu teknologian varaan.

– Ne ovat todella päräyttäviä firmoja. Sellaiset yhtiöt eivät tee töitä kumppanin kanssa, joka ei jaa samaa näkemystä teknologian hyödyntämisestä.

Starian asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Wolt, Vinted, Storytel ja Supercell.

– Meillä on vastassamme kaikista vaativimmat taloushallintoyksiköt, jotka haluavat ymmärtää, miten teknologiaa hyödynnetään ja miten asiat tehdään entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Siksi uskon, että nämä kysymykset tulevat meille vähän aikaisemmin ja isompina kuin muille.

Taloushallinnossa tekoälyllä on kuitenkin vähemmän pelivaraa kuin monella muulla alalla. Huttunen viittaa ilmiöön, jossa tekoälyllä luotuihin kuviin ilmestyy outoja yksityiskohtia.

– Kirjanpitäjä ei voi tehdä kuusivarpaisia lapsia. Toimimme lakisääteisessä ympäristössä, jossa vaatimukset laadulle ja oikeellisuudelle ovat todella kovat.

Hän kuvaa tekoälyä superkyvykkääksi ihmiseksi, joka tarvitsee erittäin tarkat ohjeet. Muuten se etsii aina aidan matalimman kohdan, josta oikaista.

Tämä määrittelee myös sen, mihin kirjanpitäjän työ on menossa. Huttusen mukaan työt eivät lopu, mutta rooli muuttuu paljon.

– Ihmisistä tulee enemmän rakentajia kuin rutiinitehtävien tekijöitä. Emme halua, että taloushallinnon ammattilaiset käyttävät aikaa sen pohtimiseen, miten joku asia tiliöidään, manuaalisiin täsmäytyksiin tai lomapalkkavelkojen purkamiseen kuukausittain. Rakennetaan ennemmin työkulkuja, jotka tekevät sen automaattisesti, ja valvotaan niitä.

Ihmisille jää hänen mukaansa kolme tehtävää: analyyttinen ja liiketoimintaa ohjaava työ, automaatioiden opettaminen ja rakentaminen sekä laadunvarmistus. Automaatio rakennetaan aina asiakaskohtaisesti.

– Ei meillä ole yhtä maagista tekoälytyökalua, joka hoitaa kaikki taloushallinnon tehtävät kaikilla asiakkailla. Emmekä voi olettaa, että jokaisesta kirjanpitäjästä tulee controller. Se on yksi suunta, mutta ei missään tapauksessa kaikkien.

Asiakkaalle muutoksen suurin hyöty on Huttusen mukaan se, että raha alkaa siirtyä pakollisesta tekemisestä liiketoiminnan ohjaamiseen.

– Talousdata on tyypillisesti yrityksen parhaiten formalisoitu data. Kun sen tuottaminen halpenee ja helpottuu, voidaan alkaa kysyä, mitä se tarkoittaa: mitä voimme tehdä paremmin ja mistä haemme seuraavan kasvun.

Muutos, joka tulee hitaammin mutta isompana kuin luullaan

Huttunen ei esittäydy taloushallinnon asiantuntijana, hänen vahvuutensa on muualla. Diplomi-insinööri Huttunen on rakentanut uransa yritysten kasvattamiseen digitalisaation avulla. Hän on toiminut yrittäjänä ja istunut lukuisten teknologia- ja kasvuyhtiöiden hallituksissa, ennen kuin siirtyi Witted Megacorpin toimitusjohtajaksi syyskuussa 2025. Ohjelmistokehityksessä tekoälyn vaikutukset näkyvät ehkä selvimmin koko tietotyön kentässä, ja Huttunen seuraa sitä aitiopaikalta.

Hänen mukaansa sama ilmiö koskee valkokaulustyötä laajemmin, ja se näkyy myös taloushallinnossa: toistuva, selkeiden sääntöjen mukaan tehtävä työ siirtyy koneille, ja syvän asiantuntemuksen arvo nousee.

Kokeilemisen rohkeus ja avoimuus uudelle on aina kuulunut Starian tapaan toimia, ja Huttusen mukaan sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, vaikka ei ole syytä olettaa muutoksen tapahtuvan yhdessä yössä. Hän palaa teknologia-alan nyrkkisääntöön: ihmiset yliarvioivat teknologisen muutoksen nopeuden vuodessa ja aliarvioivat sen kymmenessä vuodessa.

– Nyt kaikki olettavat, että koko maailma muuttuu totaalisesti tosi pian. Totuus on, ettei muutu. Mutta jos tekisimme tämän haastattelun kymmenen vuoden päästä, muutos olisi ollut paljon isompi kuin nyt ajattelemme.

Monet lyhyen aikavälin laskelmat siitä, kuinka nopeasti tekoälyinvestointi maksaa itsensä takaisin, menevät hänen mukaansa todennäköisesti huti. Syy on sama kuin nyrkkisäännössä: lyhyellä aikavälillä hyödyt arvioidaan helposti liian suuriksi, koska prosessien, toimintatapojen ja osaamisen muuttaminen vie aikaa. Siksi kokeiluja ei hänen mielestään kannata mitata pelkästään sillä, maksavatko ne itsensä takaisin vuodessa.

– Jos uuden teknologian kanssa ei lähde kokeilemaan ja oppimaan, on auttamattoman myöhässä muutaman vuoden päästä.

Rohkeudella on silti rajansa. Teknologia-alan ”kokeile ja riko” -asenne ei sovi lakisääteiseen kirjanpitoon.

– Kokeilunhalu ei mene koskaan kirjanpidon oikeellisuuden edelle. Lakisääteisessä kirjanpidossa luotettavuudesta ei jousteta.

Tavoite vuodelle 2030

Kun Huttuselta kysytään, miltä Starian pitäisi näyttää vuonna 2030, vastaus tulee empimättä.

– Olemme modernin, tekoälyavusteisen taloushallinnon eurooppalainen ykköstoimija.

Markus Huttunen

• Starian hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen vuodesta 2020

• Witted Megacorp Oyj:n toimitusjohtaja syyskuusta 2025

• Diplomi-insinööri, syntynyt 1976

• Pitkä ura kasvuyritysten ja digitalisaation parissa yrittäjänä ja useiden teknologiayhtiöiden hallituksissa

Staria

• Tietojärjestelmä- ja talouspalveluyhtiö, joka on erikoistunut kansainvälisesti kasvaviin yrityksiin

• Taloushallinnon palvelukonsepti kattaa yli 50 maata

• Liikevaihto 55 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yli 500 vuonna 2025

Lisätietoja:

Artti Aurasmaa   
CEO | Staria Oyj   
artti.aurasmaa@staria.com 
+358 45 186 1775   

Viivi Uuttu  
Head of Marketing | Staria Oyj   
viivi.uuttu@staria.com